Teollinen hamppu (Cannabis sativa L.) ja sen käyttökohteet
Kirjoittamassani Luonnontieteiden kandidaatin tutkielmassa "Teollinen hamppu (Cannabis sativa L.) ja sen käyttökohteet" pyrin selvittämään potentiaalisimmat käyttökohteet teolliselle hampulle. Tutkielma on ensimmäinen kattava suomenkielellä kirjoitettu tieteellinen artikkeli, jossa käsitellään teollista hamppua. Työn kirjallisena lähteenä on toiminut yli 240 tieteellistä artikkelia ja kirjaa. Voit ladata tutkielman ilmaiseksi tämän sivun lopusta.
Kuorittua ja kokonaista hampunsiementä.
|
Lupaavimmiksi sovelluksiksi kuituhampulle osoittautuivat tekstiili-, biokomposiitti- ja rakennusteollisuus. Hamppukuidun käyttö voi tuoda näille aloille lisäarvoa ja ekologista kestävyyttä.
Hampunsiemen on hyvin sulavan kasviproteiinin lähde ja se sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät amino- ja rasvahapot. Hampunsiemenöljyn erityislaatuisen rasvahappokoostumuksen ansiosta se voi toimia ruokavaliossa terveyttä ylläpitävänä tekijänä.
Hampunsiemenöljyä.
|
Hamppu (Cannabis sativa L.) kuuluu Suomen ensimmäisiin viljelykasveihin. Hampunviljely on levinnyt Suomeen todennäköisesti Kiinasta varhaisella neoliittisellä kivikaudella 4800 eaa. Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa hamppu esiintyy mm. Tulen ja Raudan synty -loitsuissa.
Aluksi viljely on ollut pienmuotoista toimintaa metsästäjä-keräilijäkulttuurin rinnalla. Hampun viljely on tullut yleisemmäksi myöhäisellä rautakaudella 500-800 jaa. ja suosio kasvoi maanviljelyn toisen aallon aikaan 1400-1500-luvuilla. Hampun viljely saavutti huippunsa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa, jolloin sitä viljeltiin miltei koko maan alueella.
Itäsuomalaiset käyttivät pääasiassa hamppuvaatteita 1800-luvulle saakka. Hampusta valmistettiin lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä, pöytäliinoja ja työasuja. Hamppunuorasta valmistettiin kalastusverkkoja, säkkejä ja purjekankaita. Hampunsiemeniä on käytetty ruoanlaitossa. Hamppukuitu säilyi köysien raaka-aineena toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.
Suomen hamppuosaaminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa saaden vaikutteita monesta eri kulttuurista. Erikoistuneet viljelytaidot ja jalostuslaitteet kertovat suomalaisten olleen hampun käsittelyssä kekseliäitä ja osaavia.
Itäsuomalaiset käyttivät pääasiassa hamppuvaatteita 1800-luvulle saakka. Hampusta valmistettiin lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä, pöytäliinoja ja työasuja. Hamppunuorasta valmistettiin kalastusverkkoja, säkkejä ja purjekankaita. Hampunsiemeniä on käytetty ruoanlaitossa. Hamppukuitu säilyi köysien raaka-aineena toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.
Suomen hamppuosaaminen on kehittynyt pitkän ajan kuluessa saaden vaikutteita monesta eri kulttuurista. Erikoistuneet viljelytaidot ja jalostuslaitteet kertovat suomalaisten olleen hampun käsittelyssä kekseliäitä ja osaavia.
Kuitu- ja öljyhamppu ovat tehneet paluun suomalaisille pelloille. Alalla toimii kuituhampun viljelyttäjä ja jalostaja HempRefine Oy ja sertifioitua öljyhampun kylvösiementä tuottava ja myyvä Finola Oy. Hyvinvarustetuista elintarvikekaupoista voi löytää kotimaista hampunsiementä, proteiinijauhetta, hamppusnäksejä ja hamppusuklaata!
Hampun käyttökohteita kartoitetaan kahdessa hankkeessa. Turun ammattikorkeakoululle myönnettiin 70 000 euron apuraha hamppubetonirakentamisen edistämiseen. Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisessä hankkeessa pyritään monipuolistamaan kotimaisen kuituhampun käyttöä. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 469 000 euroa.
Hampunsiemenöljyn stearidonihappo löydettiin Kuopion yliopistossa FT J.C. Callawayn tutkimuksissa. Jace Callawayn ja Anita Hemmilän Suomessa kehittämä FINOLA oli maailman ensimmäinen siementuotantoa varten jalostettu hamppulajike.
Hampun käyttökohteita kartoitetaan kahdessa hankkeessa. Turun ammattikorkeakoululle myönnettiin 70 000 euron apuraha hamppubetonirakentamisen edistämiseen. Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisessä hankkeessa pyritään monipuolistamaan kotimaisen kuituhampun käyttöä. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 469 000 euroa.
Hampunsiemenöljyn stearidonihappo löydettiin Kuopion yliopistossa FT J.C. Callawayn tutkimuksissa. Jace Callawayn ja Anita Hemmilän Suomessa kehittämä FINOLA oli maailman ensimmäinen siementuotantoa varten jalostettu hamppulajike.
Voit ladata tutkielman tästä linkistä.
| cowabunga.jpg |
Vaihtoehtoinen latauslinkki.
